Juttelin masennuksesta kärsivän naapurintätin kans ja kerroin, että vittuttaa taas ko pientä oravaa. Se kysyi, että eikös sulla ollut jo parempi jakso tässä menossa. Niinpä. Oli ja oli. Se totes, että tämmöstähän se on tän taudin kans, aaltoliikettä.

Sille tuli heti mieleen, että voisinko mä mennä jutteleen terveyskeskuksen psykologille. Ei kyllä kiinnosta yhtään. Kun mun kerta oli luovuttava siitä Tätistä siellä yksityisellä työterkkarilla, niin jotenki tuntuu, etten mä haluu alottaa alusta jonkun toisen kans.

Jospa tää on ohimenevää..kestää päivän pari ja on poissa taas. Tietty voisinhan mä ottaa taas tuplana noi päälääkkeeni, mut ei kyllä innosta semmmonen nukkumatti elämäkään. Katellaan nyt.

Pitää yrittää kehitellä jotain tekemistä. Jaksa jaarata tätä huusholliakaan eestaas. Tuntuu ko ois tulisilla hiilillä. Mikä vittu tää levottomuus taas on?