Jospa tänään tapahtuis jotain edistystä tai asioiden selkiintymistä. Mun unirekisteröintianalyysi on saapunu meitin paikalliseen aluesairaalaan ja meen polille kuuntelee tuomioni. Ois jotenkin helpottavaa, jos tähän halvaannuttavaan väsymykseen löytys joku syy joka ois hoidettevissa niksnaks tosta vaan.

Musta tuntu jo, että mun uni on normaalin ihmisen unta. Hetken mä luulin, että mä osaan sittenki nukkua sellasta rentouttavaa virkistävää unta. Nyt mä tiedän, että ei se ainakaan tavaks ole tullu. Mä herään aamulla väsyneenä. Mä herään yöllä hiestä märkänä. Mä herään verenmaku suussa. Mua väsyttää koko päivän ja mä oisin valmis yöunille tai ainaki päikkäreille iltapäivällä. Tietty herää kysymys johtuuko tää nyt sitten masennuksesta? Onko mun unien huonontuminen verrannollinen suoraan mun pään leviämiseen? Vai leviääkö mun pää, kun huonot unet alkaa taas verottaa henkisii ja fyysisii voimia..oravanpyörä.

Noi yöhikoilut mua on mietityttäny ennenki. Mä olen ehdotellu lääkäreille, että voisko mulla on menopussi oireita. Ohan mun libidokin ollu hukassa ties miten pitkään ja mielentilat vaihtelee miten sattuu. Ei mua edes kuunnella, mulle naurahdellaan. Mä tiedän, että on naisia joilla vaihdevuodet pukkaa päälle liian aikasin ja sitä pyritään jarruttamaan hormooneilla. Ihan sama. Emmä ole alkamassa kakaroita tehtailemaan.

Jotain positiivista edes. Sen polireissun jälkeen meen kahveelle sen Lulun kans. Lulu oli reissussa viikon ja on taas kotosalla. Mennään ihan kaupungille kahvilaan, kun sen työt ei ole alkanu vielä ko pääsen sieltä lekurista. Onki paljon puhuttavaa. Meidän molempien elämässä on tapahtunu nyt juttuja, hyvä päästä puimaan niitä ihan kasvokkain. Lululla on niin avoin ja suora tapa ilmasta itteensä. Se sanoo mitä se ajattelee, se ei yritä johdatella tai vihjailla. Sanoisinko että helvetin virkistävää.