Tämä on taas näitä itkeekkö vai nauraa keissejä. Puhelin soi viiden aikaan, katoin, että se kanttura sieltä ex-työmaan toimistolta soittaa (niin kutsuttu ystävä). Tietty vapaa-ajallahan se soitti, koska ei duunissa voi kännissä olla. Envei, se soitti ilmottaakseen, ettei se voi laittaa niitä mun papereita vielä, koska mun työsoppari on voimassa tän kuun loppuun??? Okeii. Mä että, no ei kyllä pitäs olla, että mun allekirjottamassa paperissa lukee, että soppari irtisanotaan 25.3. ja irtisanomisaika 1kk, eli Ojalan laskuopilla saadaan 25.4. Tää muija väittää, että eikäku he on toimistolla laskenu, että soppari umpeutuu toukokuun lopussa. Voi vittu joo.

Toimistolla on väkee ko pipoo, ekonomeja, insinöörejä, merkantteja, vittu ihan joka lähtöön ja ne ei osaa laskee 25.3. plus yksi kuukausi. Sit alko tää hyshys, no sä saat nyt sit kuukauden ylimäärästä palkkaa täältä. Lomarahat on tulossa tällä viikolla ja lopputili loppukuusta. Ollaan ihan hissukseen, parempihan se sulle. Mä että, kyllä mulle raha kelpaa, mut miten mä tän työkkärissä ja liittoon selitän? Mulla on paperi jossa lukee  toista ja te teette toista? Eiku sanot vaan, että nyt se työnantaja sano näin. Siis missä maalimassa nää tyypit elää? Ensinnäkin, mä en ois ollu sit töissä tätä pidennettyä irtisanomisaikaa, enkä sairaslomalla..mä oisin ollu rokulilla. Multa palais mun lomarahat noiden töppäilyjen takia.

Luuleeko se, että työkkärin kaltanen byrokraattinen paskakasa kuuntelee mun suusta jotain "mutku nyt se työnantaja sano näin" shittii?? No ei tod, nehän inhoo mua jo valmiiks. Niillä on se asenne, joka on muovautunu musta vuosien saatossa. Niitten silmissä mä olen keittäny koko sopan. Sain sanottuu, että tehkää mitä teette, mut laittakaa se työtodistus mulle ens maanantaiks. Mä olen saanu jo työkkäriin menoa muilutettuu odottamisen takia eteenpäin, nyt mulla on oltava se paperi.

Mä en jotenki luota ton ämmän juttuihin yhtään. Onneks saan (jos saan) se työtodistuksen, niin siinä ehkä ois nyt joku päivämäärä. Jotenki tuntuu epäillyttävälle mennä liitontoimistollekin kyselemämään neuvoo, ton puhelun perusteella. Toihan voi olla ton aivottoman kanan omaa väärinkäsitystä. No, se papru tulee, toimin sit.

Mulle tuli itselle heti mieleen, että ne yrittää paikata sen oman mokansa niistä maksamattomista lomarahoista. Ne joutuu kirjottaa mulle sen palkkatodistuksen ja siinä tulee näkymään millon mun lomarahat on oikeesti maksettu. Jos päivämäärät ei täsmää mun irtisanomiseen, voipi liitosta tulla sanktioo. Ne on töpeksiny ennenki liiton kanssa. Niillä töissä yli 10v ollu kundi, sai melkein fudua liitosta, ko palkanlaskija oli unohtanu tiilittää sen jäsenmaksun vuoden ajalta. Hieno jekku.

No oliks sillä muuta asiaa. Toki. Sit ko tää virallnen osio oli saatu "selvitettyy" se kysy miten mä voin. Ei kuulemma ollu tietonen mun sairasloman syystä. Mä oon sairaslomalla kuukaustolkulla, eikä se kysy multa mikä mulla on ja miten mä voin. Mut nytku se sai sen tietää, se oliki ihan kamalan huolissaan. Voiko enää feikimpää olla? No tietty se itekki on ollu tosi masiksessa välillä, no on, mä tiedän. Sillä on ollu sitä "en siivoa, en pese tukkaa, juon viinaa" masista. Se nainen on haukannu useemman ko kerran liian ison palan, jollon sen elämä menee sekasin, kun se ei pysty handlaamaan sen juttuja. No se kerto, että kun oikein on ollu pahoja masiksia, se on varannu kosmetologilta ajan ja se on auttanu. Oikeesti. Noi on just niitä. Vittu. Mut toisaalta, toi on ihan helvetin naurettavaa ja huvittavaa.

Se suositteli mulle psykodraamakurssia ja rentoutusterapiaa. Loppujen lopuks me juteltiin sen masennuksesta ja siitä miten hieno ihminen se on ja mitkä sen fiilikset on. Miks se niinko kokee, niinko tuntee. Se kerto mulle miten se on jättäny alkoholin ja miten ylpee se on itestää. Mä kuulin miten se veti ketjussa röökiä ja otti samalla huikkaa. Se puhelu kesti kaks tuntii ja mä seurasin sen humaltumista siinä samalla. Kaikki ne samat jutut käytiin läpi, joita jeakkaa sillon ko se dokaa. Lesboista veljenpoikien kautta hirvenlihoihin. Mä olen tuntenu sen 20 vuotta. Ko ihminen ei kehity, se jää sille tasolle missä se on kokenu olleensa vahvoilla. Kriisit tulee ja menee, niitä ei käsitellä, niissä vellotaan. Toi muija on henkisesti alle kakskymppinen.

Mä meen tänään potkii itteeni persuuksille. Mä olen tässä ja otan selville mihin mä todella pystyn.